Hirvi ja peura samaanin auttajia

Pohjoisen Euraasian kansoilla samaanin tärkeimpänä henkiauttajana eli sielueläimenä on pidetty hirveä tai peuraa. Saamelaisen samaanin (noaidi) sielueläin oli yliluonnollinen peurahärkä, jonka hahmoon noidan uskottiin voivan muuttua.Peurahärän lisäksi noita saattoi matkustaessaan, parantaessaan tai toista noitaa vastaan taistellessaan turvautua yliluonnollisen linnun, käärmeen tai kalan apuun. Näiden niin sanottujen gadze-olentojen ajateltiin asuvan pyhissä vuorissa (passevare) tai tuonpuoleisessa maailmassa (sáivo).Norjan saamelaismissiossa toiminut Jens Kildal (1683–1767) kuvasi vuoden 1740 paikkeilla saamelaisten noitien taisteluja seuraavasti:”Kun noita noituu toisen noidan, hän käyttää tarkoitukseen etenkin Vuornes loddea (petolintua) ja Passevare gulia (pyhän vuoren kalaa) sekä myöskin Passevare loddea (pyhän vuoren lintua). Jos kyse on erityisen tärkeistä asioista, hän käyttää apunaan Passevare sarvaa (pyhän vuoren peurahärkää) ja Passevare olmaj’ta (pyhän vuoren miestä). – – Kun kaksi noitaa lähettää peurat toisiaan vastaan, niin sama mitä peuralle tapahtuu taistelussa voittaessaan tai hävitessään, tapahtuu myös noidille itselleen. Jos toisen peuran sarvi taistelussa katkeaa, niin peuran omistanut noita sairastuu. Jos peura tappaa toisen, niin jälkimmäisen omistanut noita kuolee myös.”

Mikä samaani
Samanismi on antropologiassa käytetty termi, joka juontuu Siperian evenkien sanasta šama¯n. Kirjaimellisesti samaani tarkoittaa henkilöä, joka tietää. Samaani on yhteisönsä uskonnollinen spesialisti, ekstaasitekniikkojen mestari, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa parantaminen ja toimiminen yhdyssiteenä jumalien ja ihmisten maailman välillä.

Samanistisen tulkinnan mukaan maalausten eläimenkuvat esittävät tällaisia henkiauttajia, joiden länsisaamelaisella alueella kuviteltiin asuvan juuri pyhissä vuorissa ja kallioissa.Maalausten yleisin eläin, hirvi, kuvaisi siis kivikautisten samaanien sielueläintä. Esimerkiksi Suomussalmen Värikallion maalauksessa kaatuneen ihmisen ohimon kohdalta loikkaa ylöspäin juuri hirvi tai peura.Myös harvakseltaan esiintyvät kalan- ja linnunkuvat voi tulkita samaanin apueläimiksi. ”Tikku-ukot” saattavat puolestaan tapauksen mukaan esittää joko samaania itseään, ihmishahmoista henkiauttajaa eli ”pyhän vuoren miestä” tai muita tuonpuoleisen maailman henkiolentoja.Venekuviot, jotka ihmisten ja hirvien jälkeen ovat kalliomaalaustemme kolmanneksi yleisin aihe, sopivat nekin samaan tulkintaan. Tuonpuoleiseen maailmaan saatettiin nimittäin siirtyä paitsi peuran tai muun eläimen hahmossa myös kuvitteellisen veneen kyydissä. Toisen norjalaisen lähetyssaarnaajan, Knud Leemin (1696–1775), mukaan Norjan Finnmarkin saamelaisnoidat aloittivat samanistisen istunnon lausuen: ”Valjastakaa peurahärkä, työntäkää vene vesille.”

lisää aiheesta sivulta : http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=755&vl=